AsiaChinaBeijing

Tian An Men -portti, Kielletty kaupunki, riksa-ajelua ja historiaa, Jing Shan ja Beihai -puistot

Beijing Travel Blog

 › entry 6 of 14 › view all entries

 

Kello on 6.35 ja odotamme junan saapumista Pekingiin. Tällainen yöjuna on kyllä oiva ratkaisu, kun matka on pitkä eikä maassa olo aikaa kauheasti. Eilen illalla oli hauskaa, kun nauratti niin paljon •väsymys.

 

Yö meni miten meni; nukuttua tuli jonkin verran vaan, vaikka koisimaan ruvettiin yhdeksän aikoihin. Kovat sängyt ja junan meteli ja tärinä piti unta loitolla.

 

Joka puolella Kiinassa on ns. kyykkyvessoja. Eli lattiassa on reikä, minkä päälle kyykistytään. Sitten vessan voi kuitenkin vetäistä. Vain hienommissa ravintoloissa on normaalit vessanpöntöt.

 

Nyt on jo ilta. Ollaan Far East hotellilla. Junalta käveltiin metrolle, josta käveltiin hotellille (2 tähteä). Kun tulimme pikkukaduille, jossa hotelli/hostelli on, oli kaikki aivan karmean näköistä. Ihan kuin oltaisiin oltu slummissa tai jotain. Rupesi epäilyttämään, millainen hotelli se on, mutta oli se sitten oikein kivan näköinen ja siisti.

 

Syötiin vastapäätä hotellia aamiaista. Amerikkalainen nainen jutteli meille. Hän kertoi rakastavansa Värttinä •yhtyettä ja kehui kiinalaista akrobaattiesitystä.

 

Sitten kävelimme keskustaan. Ensin Tian An Men •portti, jonka ali mentiin. Meinattiin mennä katsomaan Mao Zedongin mausoleumia, mutta sinne oli kuulemamme mukaan noin kolmen tunnin jonot, joten emme sitten menneet. Jono kiersi koko ison mausoleum •rakennuksen kerran ympäri ellei enemmänkin. Ihmisiä oli valtavasti ja lukuisia turistiryhmiä erivärisine lippiksineen. Matkustelu on todella paljon nautittavampaa omin päin kuin sellaisen ryhmän mukana.

 

Sitten ohitimme The Great Hall of People •kongressitalon, jota vartijat vartioivat eikä sinnekään päästy.

 

Sen jälkeen Kiellettyyn kaupunkiin, jossa keisarit vaimoineen ja jalkavaimoineen ennen asuivat. Se oli jotain yli 170 000 neliötä ja siellä oli 9000 huonetta. Kaupunki on siis 6000 vuotta vanha. Jalkavaimoja yhdellä keisarilla saattoi olla jopa 40 000. Huh! Jalkavaimoja myös hakattiin usein, jos he eivät olleet suosittuja. Kierreltiin aika kauan. Oli aivan mielettömän upeaa ja kaunista. Aukeita alueita mielettömiä määriä ja välillä keisarin halleja, jossa hän otti vieraita vastaan tai jossa itse asui. Sit oli puutarhoja ja taloja mielin määrin. Perinteistä kiinaa oikein. Kiinalaislapset kyselivät, mistä tullaan ja halusivat kätellä. Nykyään kiinalaisten lasten on pakko oppia englantia; muuten eivät kuulemma nuorena saa todistusta.

 

Muutenkin ihmiset pyysivät koko aika kuvaan itsensä kanssa. Olivat ihan hassuja. Ja sitä hetkeä tuli liuta ihmisiä seuraamaan ja myöskin valokuvaamaan tai videokuvaamaan. Jos asetuimme jonnekin, että otamme toisistamme kuvia ryhmässä, niin jo oli joku kiinalainen ottamassa meistä kuvaa. Monet myös halveksivat ja osoittelivat. Eivät pidä länsimaalaisista, kun edustamme heille vaurautta. Kateellisia siis. Täällä Pekingissä räkivät maahan hirveästi, mitä Shanghaissa en huomannut. Useammat kuitenkin ihailevasti katsoivat ja kehuivat kauniiksi. Iho on kuulemma kaunis ja nenät pitkiä.

 

Sitten menimme riksa-ajelulle kolmella kärryllä yhteensä. Marjo oli itsekseen omassa kärryssään. Tulivat kaupittelemaan itse kyytiä. Kertoivat samalla historiasta. Näimme mm. Maon sen aikaisen kotitalon, kun hän oli 25 -vuotias. Jo silloin hänellä oli palvelijoita. Näimme myös  yliopiston, jossa Mao opiskeli Karl Marxin oppeja. Kuljettaja kertoi myös klassisesta kiinalaisesta piharakennelmasta, jossa talot ovat neliön muotoisesti. Siellä vanhemmat asuvat perimmäisessä talossa, veljet oikealla puolella, siskot vasemmalla puolella ja palvelijoiden talo sijoittui etummaiseksi sisarusten talojen väliin, vaikkakin etualalle. Kuulimme myös, että monet kiinalaiset ostavat hiiliä lämmitykseen. Yksi hiili maksaa yhden yuanin ja palaa monta monituista tuntia. Näimme myös omatekoisen suihkun, missä katolta tai jostain tuli vettä ämpäristä, kun veti narusta. Monin aluein ihmisillä ei ole omaa vessaa ollenkaan, vaan asuma-alueella on yksi yleisvessa 100 ihmistä kohti. Monien asuntojen edustoilla ja ovilla on leijonan patsas. Mitä suurempi leijona, sitä varakkaampi perhe. Toisella puolella ovea oli urosleijona ja toisella puolella naaras-. Tämä kuvastaa jing:iä ja jang:ia, miestä ja naista, tasapainoa. Oli ihan mielenkiintoista. Riksamiehet yleisesti olivat aika yököttäviä, kun tulivat liian lähelle nykimään hihasta, että tulisimme kyytiin, vaikkakin meidän kuskimme olivatkin ihan mukavia.

 

He veivät meidät lähelle yhtä puistoa, josta käveltiin Jing Shan •puistoon, joka oli todella hieno. Kiipesimme ylös mäkeä ja katsastimme kolme hienoa rakennusta. Maisemat oli upeat ja näki koko kaupungin ylle. Sitten Beihai •puistoon, jossa eräs paikka oli korjauksessa, joten emme päässeet sitä katsomaan. Kiertelimme. Olimme jo ihan puhki.

 

Sitten käytiin syömässä. Maistoin mm. Pekingin ankkaa, mikä ei ollut kovin hyvää. Ja vaikka ravintola oli todella hieno, oli palvelu todella huonoa. Puikoilla syönti on jo ruvennut luistamaan, mutta nyt olin niin väsy, ettei sujunut.

 

Sit käveltiin kotiin ja tehtiin matkalla ostoksia. Tuli varmaan 10 • 15 kilsan kävelylenkki sille päivälle.

 

Join TravBuddy to leave comments, meet new friends and share travel tips!
Beijing
photo by: Deats